Kuntauudistus ei toteuta demokraattista päätöksentekoa

Suomeen puuhaillaan parhaillaan vauhdikkaasti kuntauudistusta, joka vähentäisi parissa vuodessa kuntien määrän nykyisestä reilusta 300 sadasta n. 70:een. Tämä puuha ei kuulosta järkevältä, ja syitä on monia.

Ensimmäinen syy on yksinkertaisesti se, että kuntien pitäisi pystyä tekemään päätös tästä näin lyhyessä ajassa. Kuntien pakkoliitokset toisiinsa ilman kansan tukea aiheuttaa taatusti porua ja kansalaisaktiivisuutta, joka ei välttämättä ole pelkästään hyvää. Kuntia ei tulla kuuntelemaan, eikä paikallisia eroja tulla huomioimaan, kun kuntia mätetään väkisin yhteen.

Toinen tärkeä syy liitoksia vastaan ovat palvelut. Toisaalta se saattaa tehdä palvelut halvemmaksi, kun suuren alueen palvelut ovat yhden tahon käsissä. Se ajaa myös yksilön terveyshuollon ja muutkin kriittiset palvelut leikkausuhan alle; kuulostaa varmasti houkuttelevalta saada parin miljoonan säästöt lakkauttamalla pari terveysasemaa suuren kunnan keskustan ulkopuolelta. Tällöin ihmiset joutuvat turvautumaan enemmän julkiseen liikenteeseen ja kuluttamaan enempi aikaa ja rahaa edes lääkäriin pääsemiseksi. Tässä en näe mitään järkeä. Samoin voi myös käydä kouluille, palvelutaloille jne. Lisäksi verotus tulee olemaan mielenkiintoinen; iso kunta verottaa kaikkia yhtä paljon, vaikka toisille alueille tarvitaan enempi satsausta kuin toisille. Kaikki maksavat kuitenkin yhtä paljon, vaikka kaikki eivät saa näitä palveluita. Voi tuntua epäreilulta, ja epäreiluus voi johtaa palveluiden leikkauksiin preerioilla, kun taas kasvukeskukset kasvavat entisestään.

 Lisäksi paikallinen päätöksenteko voi jäädä huomioimatta. Isommat alueet saanevat uudessa kunnassa/kaupungissa enemmän jäseniä hallitukseen, ja hallitus ajaa myös enemmän ison keskuksen etuja. Tällöin syrjäisemmät tai vähemmän asutut alueet jäävät päätöksensijassa sekundäärisiksi, eikä heidän etujaan tai vaikkapa taloudellista tehokkuutta oteta tarpeeksi hyvin huomioon. Päätöksenteko muuttuu hitaaksi näiden alueiden osalta ja kehitys lakkaa, mikä tarkoittaa muuttotappiota alueille ja alueiden kuihtumista. Uudistus vaatisi kuitenkin jonkin paikallishallituksen, joka ajaisi entisen pienen kunnan asioita isossa, suuressa valtuustossa. Ja se ei ole ilmaista.

Tästä päästäänkin jännään kysymykseen: ollaanko Suomessa siirtymässä aikaan, jolloin vain valtio päätti asioista ja valtio hoiti verotuksen, palvelut yms? Käsittääkseni feodaaliaikaan siirryttiin aikanaan siksi, että oli logistisesti mahdotonta valtiolle tuottaa yksin palvelut kaikille. Helpointa oli tehdä alueellisia päätöksiä, jotka mukautuivat hyvin alueen asukkaiden tarpeisiin.

Kyseessä on siis vastakkainasettelu: luovummeko yksilön eduista ja palveluista (kuntaliitokset), vai luovummeko taloudellista tehokkuudesta (ei kuntaliitoksia). Jokainen kansalainen saa itse valita.

3 Responses to “Kuntauudistus ei toteuta demokraattista päätöksentekoa”

  1. Tätä tahtoisin kommentoida, koska mielestäni olet muutamassa asiassa hieman tietämätön tai muuta vastaavaa, en nyt paremmin jaksa miettiä sitä kuvailevia sanoja.
    Mutta asiasta kukkaruukkuun! Kuntauudistustahan suunnitellaan siksi, että tosiaankin säästettäisiin rahaa, aikaa ja vaivaa, mutta myös siksi, että vähempiosaisten (työttömät, maahanmuuttajat, työkyvyttömät atc) elätys saataisiin maksettua. Suomessahan on yhteiskunta, joka takaa kaikkien toimeentulon. Tämä kyseinen järjestelmä on käynyt vanhaksi ja työttömyyden lisääntyessä kymmenen vuoden kuluttua elätettäviä henkilöitä pienemmissä kunnissa yhtä henkilöä kohden voi olla jopa kymmenen! Veronmaksajat eivät siis riitä, eikä asia tule toimimaan ollenkaan. Tätä pitäisi levittää ihmisille enemmän, jotta he ymmärtäisivät kuntaliitoksen syitä paremmin. Olin itsekin ennen paremmin selviteltyäni ja hallituksen jäseniä kuunneltuani hieman tuohtunut pienempien kuntien yhdistelyistä isompiin ja pelkäsin palveluiden puolesta, koska asun itsekin pienessä kaupungissa, jota suunnitellaan liitettäväksi Joensuuhun. Silti palvelumme (terveyskeskus, kulttuuritoiminta etc) säilyvät ennallaan, saavat vain vahvistusta ja tukea rahallisesti enemmän. Toki myös pienempien kuntien päätösvaltuutetut olisi ajettava läpi suurien kaupunkien kaupunginhallituksiin, jota on myös suunniteltu. Eli me syrjemmässä asuvat emme jääkään alistetuiksi suurelle maailmalle! Kiitos. Oli mukava kommentoida. 🙂

  2. Kiitos asiallisesta kommentista! Järjestelmä on vanha, mutta mielestäni meidän tulisi lisätä näiden palveluiden saatavuutta ja parantaa huoltosuhdetta jollain muulla tavalla. Maahanmuuttajien kouluttaminen töihin, kuntien välisen yhteistyön parantaminen jne. olisivat ensisijaisemmat vaihtoehdot. Voin sanoa, että jos kunnat ovat oikeasti pieniä (<500 asukasta tms) niin liitokset ovat vain hyviä.

    Uskon kuitenkin siihen, että pienet alueet jatkavat kutistumisat ja muuttotappiot kasvavat niillä alueilla entisestään, jotka jo nyt pienenevät. Syntyy uusia periferioita, jotka taas toimivat riippakivinä uusissa suurkunnissa, joissa tarvittaisiin alueellisesti hajautettua hallintoa. Tämä johtaisi taas väistämättä paluuseen tämän hetkiseen aikaan.

    Alunperinhän kuntien ja maakuntien käyttöönotto tuli ajankohtaiseksi Suomi-Ruotsissa, kun alueellinen hallinto osoittautui hankalaksi keskushallinnon avulla. Alueellisia etuja ei voitu ottaa todellakaan huomioon ja päätöksenteko ei ollut välttämättä kaikkien etu suurilla alueilla. nykyinen kehitys johtaa vääjämättä siihen, että valtion tehtävät lisääntyvät ja päätöksenteko viedään entistä kauemmas yksilöstä.

  3. Nuohan ovat vain vaihtoehtoja, eikä kukaan voi ennustaa tulevaa! Saatat tuomita asioita liikaa ajattelematta niitä muiden kannalta. Olet oikeassa esim. kuntasuhteiden parantamista, jonka olen todennut mahdolliseksi. Itsellä kokemusta tällaisesta kuntien liitoksesta, asiat toimivat tavallaan, vaikka ihmiset siitä valituksenaihetta saavatkin aikaan. On totta, että terveydenhuolto saattaa kärsiä monin paikoin, samoin esim. vanhustenhoito.

    Mutta koska kunnat saisivat kaupunginhallitukseen edustajia tietyn määrän, ei pienestä kaupunginosasta (entinen kunta) tulisi riippakiveä.

    Päätöksentekoa ei välttämättä viedä kauemmas yksittäisistä henkilöistä niin pitkään, kun demokratia vaan saadaan säilymään.

Leave a Comment