Ylioppilaskokeet: äikkä, osa 3: retoriset keinot

Noniin, eli viimeinen tilaisuus sitten tehä ennen tekstitaidon koetta tällainen pieni teksti. Jos on retoriset keinot hukassa, niin tästä voi kattoo vähän, että millaisia mahdollisuuksia tekstistä voi etsiä/tekstissä käyttää! (pohjana oppitunnilla saatu moniste)

Kielikuvat– metaforat, personifikaatio, vertaukset

Metafora on siis vertaus ilman “kuin” -sanaa. Teoriassa helppo, mutta käytännössä hankala, sillä monet metaforat ovat vakiintuneet puheeseen, eikä niistä aina edes tajua, että kyseessä on metafora. Esimerkkinä “hän liikkui salamannopeasti” tai “hänen silmänsä olivat tähtitaivaan kirkkaimmat tähdet”.

Personifikaatio eli elollistaminen. Helppo juttu, eli “kivet puhuivat” tai “tuuli kuiski”.

Vertaukset ovat sitten kaikkia vertauksia kuin -sanan kanssa. Esim. “hän oli kuin sieni minun puutarhassani”.



Huudahdukset, kysymykset

Puhuttelut

Eli jotakuta (yleensä tekstin lukijaa) puhutellaan. Tällainen lause voisi olla vaikkapa “olemmehan kaikki joskus tehneet saman virheen”.

Luettelointi

Eli luetteloidaan jotain tiettyjä juttuja. Esimerkkilause voisi olla tällainen:

“En suostu syömään juustoa, makkaraa, kinkkua, meetvurstia tai mitään muutakaan, mikä kuuluisi leivän päälle.”

 Tehotoisto– toistetaan jotain sanaa tai lausetta useaan otteeseen.

Vastakohta-asettelu=polarisointi

Vastakkain asetetaan tosiaan kaksi asiaa, jotka ovat toistensa vastakohtia. Monesti esim. runoissa puhutaan kylmästä ja kuumasta, ja se voi kertoa myös asennonvaihdosta. (rinnastus samanlainen keino, siinä vain lisätään kaksi ei-vastakohtaa yhteen)

Tunnetut sanonnat (esim. “kyllä routa porsaan kotiin ajaa”) ja sitaatit

Liioittelu ja kärjistys

Asian liioittelulla voi herättää lukijaa. Överiks lyöminen on myös hyvä keino vaikuttaa ja vaikkapa tuoda esiin vastakohdan näkemysten yksipuolisuus. Kärjistys on myös samantapaista, eli siinä asia tiivistetään yhteen ydinkohtaan, joskus erittäin liioitellusti.


Yleistäminen

“Kaikki suomalaiset” tai  “jokainen meistä” sun muut lauseet. Ihan hyvä keino vaikkapa ironiseen tekstiin!

Määrällistäminen, vaihtoehtojen pois sulkeminen, taustaoletukset (presuppositiot) ja tapausesimerkit sekä kertomukset


Määrällistämisen avulla ilmaistaan joku määrä tarkoilla luvuilla (esim. Suomen asukasluku on 5 389 222 tms.)Taustaoletukset tulee myös löytää, jos tekstin tulkitseminen vaatii jonkun muun asian ennakkoon tietämistä.

Eli tällaista tällä kertaa. Nämä toimii myös meikäläisen omina muistiinpanoina, joten älä hikeenny jos et itse tarvi tätä tekstiä! Kiitos.

P.s Elegia= valitusvirsi, oodi ylistysvirsi.

6 Responses to “Ylioppilaskokeet: äikkä, osa 3: retoriset keinot”

  1. Hah, asiat päässy unohtumaa ja nyt sitä sitte pitäis löytää retorisia keinoja lehtiartikkelista, ilman kirjaa?! Onneks löytyy puhelimesta netti ja netistä apukeinoja 😉 kiitos! Helpotti huomattavasti.
    Terv.18v neiti uusavuton

Leave a Comment