Jalkapallo globalisoituvassa maailmassa – Kansainvälisen jalkapalloilun kehitys 1960- ja 1970-luvuilla

Santerin Ässä julkaisee kesän kunniaksi viisiosaisen juttusarjan jalkapalloilun kehittymisestä nykyisenkaltaiseksi lajiksi.

Kirjoitukset ovat suoraan otettu allekirjoittaneen kandidaatin tutkielmasta, ja sisältävät tietoa muun muassa siitä, miten jalkapallosta tuli näin globaali laji kuin se nykyään on. Lisäksi kirjoituksista selviää, miten jalkapallon kattojärjestö FIFA ajautui historiassaan suureksi ja korruptoituneeksi järjestöksi.

Tekstit ovat suoraan tutkielmasta, eikä niitä ole millään tavalla muokattu. Sarjasta ilmestyy uusi osa joka viikon keskiviikko. Tutkielman voi lukea kokonaisuudessaan sen jälkeen, kun se on julkaistu Santerin ässässä viidessä osassa.

I Johdanto

Jalkapallo on tällä hetkellä yksi maailman suosituimmista ellei suosituin urheilulaji, ja se tunnetaan käytännössä kaikkialla maailmassa. Kansainvälisen jalkapalloilun kattojärjestönä toimii The Fédération Internationale de Football Association eli FIFA, jonka alaisuuteen kuuluu peräti 209 jalkapallomaata tai -kansaa1. FIFA:n suuri jäsenmäärä kertoo pelin olevan globaalisti suosittu ja koskettavan suoraan tai välillisesti lähes kaikkien elämää jollain tavalla. Jalkapallossa on jopa enemmän kansallisuuksia kuin YK:ssa2, mikä osaltaan kertoo jo paljon pelin globaaliudesta. Prosessi pelin kehittymisen taustalla on kuitenkin pitkä, eikä jalkapallokaan ole päässyt nykyiseen tilanteeseen ilman pitkää historiallista kehitystä.

Tekstissäni viittaan useasti jalkapalloon, globalisoitumiseen sekä jalkapalloistumiseen3 (footballization). Jalkapallolla tarkoitetaan nykyistä niin sanottua ”eurooppalaista jalkapalloa” (englanniksi association football). Jalkapallo on yksi monista jalkapallopelin muodoista. Jalkapallon omat säännöt, jotka erottivat sen muista jalkapallon kaltaisista peleistä, muodostuivat Cambridgen yliopiston säännön pohjalta vuonna 1863.4Globalisaatiolla tarkoitetaan maapalloistumista, tavaroiden ja ideoiden nopeaa leviämistä kansainvälisesti ja toisaalta erilaisten verkostojen laajentumista ulottumaan ympäri maailman. Globalisaation mahdollistaa usein tekniset innovaatiot, jotka mahdollistavat ilmiöiden kansainvälisen leviämisen aiempaa nopeammin. Lisäksi tutkijat Richard Giulianotti ja Roland Robertson määrittelevät globalisaation tarkoittavan kansainvälisen kanssakäymisen ja keskinäisriippuvuuden kasvamista yhteiskuntien välillä. Samalla nämä yhteiskunnat ymmärtävät maailmaa entistä kokonaisvaltaisemmin.5Jalkapalloistumisella taas tarkoitetaan jalkapallon sisällä tapahtuvaa globalisaatioprosessia, jossa kanssakäyminen eri jalkapallokansojen ja toisaalta myös ihmisten välillä lisääntyy. Termiin sisältyy myös jalkapallon kansainvälinen kehitys ja uusien innovaatioiden hyödyntäminen pelissä.

Robertson ja Giulianotti jakavat jalkapallon globalisoitumisen vaiheet peräti viiteen osaan, alkaen aina 1400-luvun puolivälistä aivan nykypäivään asti.6Jokaisessa näistä vaiheista jalkapallo ottaa pelinä kehitysharppauksia eteenpäin. Kaikkein dramaattisin kehitys globalisaation kannalta tapahtui kuitenkin viidennessä vaiheessa, joka alkoi 1960-luvun puolivälistä ja jatkui aina 2000-luvulle asti. Tällöin jalkapallo kehittyi kansainvälisesti pelinä nykyisenkaltaiseksi sekä syrjäytti muut jalkapallon haastajat globaalisti päätymällä suurimmaksi pelatuksi jalkapallomuodoksi. Tämän lisäksi jalkapalloperhe kasvoi huikeasti, kun jäsenmäärät kasvoivat 1960-luvun alun 90 jäsenmaasta7 nykyiseen 209 jäsenmaahan.

Tämän tutkielman tarkoitus on tutustua tämän globalisaatioprosessin aikana tehtyihin päätöksiin ja globaaleihin tekijöihin, jotka johtivat vähitellen jalkapallon kasvamiseen nykyisiin mittasuhteisiinsa. Prosessin keskiössä oli kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA, joka onnistui muuttumaan 1960-luvun lopussa ja 1970-luvulla globaaliksi järjestöksi, jonka taloudellinen tilanne salli organisaation kasvattamisen ja jalkapallon levittämisen. Tähän vaikuttivat niin järjestössä tehdyt poliittiset päätökset kuin myös globaalin talouden kehitys ja toisaalta aivan uudenlaisen mediateknologian ja -ympäristön syntyminen. Tämän globalisaatioprosessin tarkastelu FIFA:ssa on olennaista, jotta voitaisiin ymmärtää, miksi jalkapalloistumisen kiihtyminen 1990-luvulta eteenpäin vauhdittui huomattavasti. Samalla prosessia tarkastelemalla voidaan ymmärtää paremmin nykyaikaisen jalkapallon luonnetta ja toisaalta sen ongelmia, kuten pelaajien ja seurojen eriarvoisuutta keskenään.

1.1 Tutkimustehtävän määrittely ja aiheenrajaus

Tutkielman tehtävän on tarkastella jalkapallon globalisaatioprosessin kehitystä globalisaation viidennen vaiheen alkuaikoina. Käytännössä tämä tarkoittaa ajanjaksoa noin 1960-luvun puolivälistä 1970-luvun loppuvuosille asti. Tänä aikana FIFA onnistui kasvattamaan jäsenmääriään huimasti, minkä lisäksi itse organisaatio sai paljon suuremman jalansijan kansainvälisesti ja sen talous kasvoi huimasti. Tutkimalla tätä ajanjaksoa pystytään myös hyvin ymmärtämään jalkapallon nykytilaa, sillä suurin osa nykytilan saavuttamiseksi laadituista päätöksistä tehtiin juuri tänä aikana, eikä jalkapallo välttämättä olisi yhtä globaali ja arvostettu peli, jos muutoksia ei olisi tehty viidennen globalisaatiovaiheen alkupuolella.

Jotta tutkimuksessa esitettyjä argumentteja voitaisiin ymmärtää paremmin, tulee jalkapallon historiaa tuoda hieman esille myös ennen viidennettä globalisaatiovaihetta. Tulen siis alustamaan tutkimusta lyhyemmin taustoittamalla kansainvälisen jalkapallon tilannetta toisen maailmansodan jälkeen sekä tarkastelemalla kehitykseen olennaisesti vaikuttaneen median tilaa ennen 1960-lukua. Kansainvälistä tilannetta on helppo tarkastella jalkapallon suhteen tutkimalla mm-kisatuotteen historiaa ennen 1960-luvun puoliväliä. Haluan siis tarkastella, miksi jalkapallo oli siinä tilanteessa kuin se oli ennen uuden kehitysvaiheen alkua.

Itse tutkimuksessa keskityn muun muassa FIFA:n ja mm-kisatuotteen kehittymiseen. Mm-kisat ovat FIFA:lle olleet käytännössä aina suurin tilaisuus todistaa jalkapallopelin senhetkistä kansainvälistä tilaa. Mm-kisat ovat myös olleet olennainen osa FIFA:n rahansaannissa, sillä kisoista saadaan nykyään huikeat televisio- ja sponsoritulot. Muutokset FIFA:n johdossa 1960- ja 1970-luvuilla mahdollistivat televisiotulojen saamisen, kuten myös sponsoreiden hankkimisen peliin. Stanley Rous oli ensimmäinen FIFA:n puheenjohtaja, joka salli mm-kisojen televisioinnin laajasti kansainväliselle yleisölle. Tämän lisäksi hän solmi yhteistyösopimuksia, jotka Havelange lopulta muutti rahakkaiksi sponsorisopimuksiksi, muun muassa Adidaksen kanssa. Rous oli edeltäjiään avoimempi muutokselle, mutta silti melko konservatiivinen, ja hän halusikin pitää FIFA:n itsenäisenä solmimalla vain lyhytaikaisia sopimuksia.8

Lisäksi tutkimuksessa haluan tarkastella jalkapalloa osana globalisaatioprosessia tutkimalla kansainvälistä peliä globalisaation edistäjänä ja toisaalta sen ilmentäjänä. Tarkasteltavia maita on FIFA:n luonteen johdosta useita, mutta suurin painopiste tulee olemaan Euroopan ja Etelä-Amerikan johtavissa jalkapallomaissa, sillä niissä globalisaatioprosessissa tapahtuneet muutokset näkyivät ensimmäisenä ja ne olivat keskeisessä roolissa FIFA:n toteuttamissa muutoksissa ja niiden käyttöönottamisessa. Lisäksi Eurooppa ja Etelä-Amerikka olivat selkeästi enemmistönä FIFA:n lippulaivatuotteessa, jalkapallon MM-kisoissa.

Tekstin pituusrajoitusten vuoksi en käsittele jalkapallossa ilmennyttä huliganismia juurikaan. Syitä valinnalleni on useita – toisaalta se on erittäin tutkittu aihe, joten uuden tiedon löytäminen on haastavaa. Huliganismi ei ole myöskään merkittävässä roolissa jalkapallon globalisaatioprosessin edistämisessä, vaikka huliganismikin oli jossain määrin globaali ilmiö ja samankaltaista huliganismia sekä huligaanien organisoimia ääriryhmiä pystyi löytämään useista eri maista9. Huliganismi oli jo toki jossain määrin ongelmallista 1970-luvulla, mutta suurempia konkreettisia toimia sen kitkemiseksi alettiin harjoittaa vasta 1980-luvun puolella, joten aihetta ei ole relevanttia tutkia omassa tutkielmassani. Rajaan tutkielmastani pois myös naisjalkapalloilun muutokset tänä aikana, koska sillä ei ollut yhtä suurta roolia jalkapallon globalisoitumisessa kuin miesten pelillä, eikä sen kehitys globaaliksi tuotteeksi alkanut samaan aikaan kuin miesten sarjassa.

1.2 Lähdemateriaalin arviointi

Osittain haasteita tutkielmalle toi lähdemateriaalin rajoitettu saatavuus. Suurin osa aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta on kirjoitettu ja painettu muualla kuin Suomessa, eikä näitä materiaaleja ollut mahdollista saada omaa tutkimustani varten. Lisäksi ensikäden lähteisiin pääsy oli haastavaa, sillä FIFA:n arkistot eivät olleet kaikelle kansalle avoimia. Onneksi osa materiaaleista löytyi kuitenkin e-kirjoina tai PDF-muodossa internetistä.

Tarkastelun pohjana käytän FIFA:n omaa historiikkia 100 years of football: the FIFA centennial book, josta löytyy runsaasti tietoa FIFA:n vaiheista eri vuosikymmeninä. Kirja on ammattimaisesti tehty, ja sen tekijät ovat akateemisia kirjoittajia, joten sen takia kirjan käyttö lähteenä on luonnollinen valinta. Kirjassa ei suoraan oteta kantaan jalkapalloistumiseen tai globalisaatioon, mutta muun muassa FIFA:n muutoksista kerrotaan perusteellisesti. Kirjan avulla voi vetää johtopäätöksiä siitä, millä tavalla globalisaatio on edennyt ja millä toimilla sitä on edesautettu. Tärkeimpiä muita tutkimuskirjallisuuteen liittyviä lähteitä taas ovat Giulianottin ja Robertsonin teokset, joissa jalkapallon globalisaatiota on tarkasteltu huomattavasti tarkemmin, sillä se on ollut heidän pääasiallinen tutkimuskohteensa. Heidänkään teoksissa tosin ei ole suoraan annettu vastauksia omaan tutkimuskysymykseeni, mutta ne sivuavat sitä huomattavasti ja tästä johtuen nämä tekstit sopivat oman tutkielmani lähdemateriaaliksi. Tutkimuksessa käytän apuna kirjallisuuden ja artikkelien lisäksi FIFA:n omia internet-arkistoja, joista löytyy vuodesta 1966 asti kaikista mm-kisoista laaditut tekniset raportit. Internetissä on myös FIFA:n virallinen internetsivusto, jonka kautta saatavilla on paljon FIFA:n virallista tietoa MM-kisoihin liittyvistä tilastoista ja tapahtumista. Näiden tietojen avulla voidaan suoraan vertailla, miten FIFA:n ennen kisoja tehdyt päätökset ovat konkreettisesti näkyneet kansainvälisessä huippujalkapalloilussa.

1Jalkapallokansalla tarkoitetaan alueita, jotka eivät ole virallisesti valtioita, mutta niille on myönnetty lupa pelata jalkapalloa virallisissa kilpailuissa, kuten MM-karsinnoissa, oman lipun alla. Tällaisia ”jalkapallokansoja” ovat muun muassa Skotlanti ja Wales.

2”Growth in United Nations membership, 1945-present”, YK:n viralliset internetsivut [http://www.un.org/en/members/growth.shtml]. Luettu 5.12.2014.

3Tutkimuksessa puhutaan jalkapalloistumisen lisäksi myös ”jalkapallosaatiosta”, itse päätin kuitenkin käyttää tätä termiä.

4Harvey 2005, s. 133.

5Giulionatti & Robetrson 2009, s. 2.

6Giulionatti & Robetrson 2009, s. 3.

7FIFA:n jäsenmäärät, taulukko 1 (ks. Liitteet).

8Eisenberg & Lanfanchi 2004, s. 242–244.

9Giulionatti & Robertson 2009, s. 24.

Sarjan seuraava osa julkaistaan 14.6.2017.

Jalkapalloa koko kesän ajan suorana ja ilmaiseksi mm. Viaplayn ja Unibetin kautta sekä meidän Jalkapallo-sivuilta.